Rosala - Vänö
Rosalassa tuli nukuttua huonosti, kun täyteen ahdetussa satamassa lepuuttajat narisivat veneiden välissä ja tuuli aiheutti monenlaista meteliä. Olimmekin aamulla aikaisin valmiina lähtemään eteenpäin. Keli oli aamulla edelleen varsin tuulinen ja ennuste lupasi ikävästi suoraa vastatuulta n. 13-15 m/s. Kapu halusi kuitenkin lähteä katsomaan, miltä sää merellä tuntuisi.
Keikuttelimme melkoisessa aallokossa moottorivoimin. Muita veneitä ei ollut liikkellä lainkaan. Aikamme ajeltua sadepilvet kerääntyivät taivaalle ja totesimme, että puuhasta oli huviveneily kaukana ja päätimme kurvata jäänmurtajaväylältä Vänön satamaan katsomaan löytyisikö satamapaikkaa. Paikkoja oli vain laiturin uloimmalla puolella, minne tuuli pääsi puhaltamaan aika suoraan. Yllätimme siis itsemme rantautumalla 13 m/s sivutuulessa, mikä oli kyllä omiaan nostamaan adrenaliinitasoja. Satamassa oli onneksi monta ruotsalaisen Eskader-purjehdusryhmän venettä, mistä singahti heti viisi kohteliasta merikarhua auttamaan kiinnityksessä.
Heidi-Maria med svenska vänner
Tuuli kävi laituriin ja veneeseemme niin pahasti, että poijukin painui näkymättömiin. Kapuakin jännitti sen verran, että hän viritteli springiköyden ja ohjeisti meidät hätälähtöä varten siltä varalta, että poiju pettää. Kiinnitys kuitenkin kesti ja iltaa kohti tuulikin vähän rauhoittui.
Vänö oli mielenkiintoinen kokemus ja luontonsa puolesta hyvin erilaista saaristoa, kuin mihin olemme tottuneet. Ihmisten rakentama ympäristö oli päässyt monin paikoin aika rempalleen, mutta upeassa maisemassa on helppo kääntää katse pois rytymäläjistä.
Satamamaksu 12e tipautettiin postilaatikkoon. Pieni elintarvikekioski/kuppila ulkohuusseineen palveli rannassa. Kävelyllä seurasimme bastu-kylttejä ja päädyimme talon pihaan, missä isäntä piippu suussaan kertoi vuokraavansa privatsaunaansa purjehtijoille sesongin aikaan. Varasimme vuoron alkuillaksi.
Kävelytimme koiran ja jälkikasvun saaren itäpuolelle katsomaan pikkasta kappelia. Kappeli on rakennettu 1975 vanhan 1800-luvun lopulla palaneen kappelin mittojen mukaan. Karua ja kaunista.
Rosalassa tuli nukuttua huonosti, kun täyteen ahdetussa satamassa lepuuttajat narisivat veneiden välissä ja tuuli aiheutti monenlaista meteliä. Olimmekin aamulla aikaisin valmiina lähtemään eteenpäin. Keli oli aamulla edelleen varsin tuulinen ja ennuste lupasi ikävästi suoraa vastatuulta n. 13-15 m/s. Kapu halusi kuitenkin lähteä katsomaan, miltä sää merellä tuntuisi.
Keikuttelimme melkoisessa aallokossa moottorivoimin. Muita veneitä ei ollut liikkellä lainkaan. Aikamme ajeltua sadepilvet kerääntyivät taivaalle ja totesimme, että puuhasta oli huviveneily kaukana ja päätimme kurvata jäänmurtajaväylältä Vänön satamaan katsomaan löytyisikö satamapaikkaa. Paikkoja oli vain laiturin uloimmalla puolella, minne tuuli pääsi puhaltamaan aika suoraan. Yllätimme siis itsemme rantautumalla 13 m/s sivutuulessa, mikä oli kyllä omiaan nostamaan adrenaliinitasoja. Satamassa oli onneksi monta ruotsalaisen Eskader-purjehdusryhmän venettä, mistä singahti heti viisi kohteliasta merikarhua auttamaan kiinnityksessä.
Heidi-Maria med svenska vänner
Tuuli kävi laituriin ja veneeseemme niin pahasti, että poijukin painui näkymättömiin. Kapuakin jännitti sen verran, että hän viritteli springiköyden ja ohjeisti meidät hätälähtöä varten siltä varalta, että poiju pettää. Kiinnitys kuitenkin kesti ja iltaa kohti tuulikin vähän rauhoittui.
Vänö oli mielenkiintoinen kokemus ja luontonsa puolesta hyvin erilaista saaristoa, kuin mihin olemme tottuneet. Ihmisten rakentama ympäristö oli päässyt monin paikoin aika rempalleen, mutta upeassa maisemassa on helppo kääntää katse pois rytymäläjistä.
Satamamaksu 12e tipautettiin postilaatikkoon. Pieni elintarvikekioski/kuppila ulkohuusseineen palveli rannassa. Kävelyllä seurasimme bastu-kylttejä ja päädyimme talon pihaan, missä isäntä piippu suussaan kertoi vuokraavansa privatsaunaansa purjehtijoille sesongin aikaan. Varasimme vuoron alkuillaksi.
Kävelytimme koiran ja jälkikasvun saaren itäpuolelle katsomaan pikkasta kappelia. Kappeli on rakennettu 1975 vanhan 1800-luvun lopulla palaneen kappelin mittojen mukaan. Karua ja kaunista.
Rantautumisdrinkki: loiskuva GT
Biisi: He's a pirate






Ei kommentteja:
Lähetä kommentti